Tähän saakka meillä on ollut hiljainen kesä, mutta vähitellen orkideat ovat taas alkaneet elää. Tällä kertaa suurimman yllätyksen tuotti Vanda.
Sininen Vandani kukki alkukeväästä ensimmäistä kertaa (ks. blogimerkintä kohdasta No nysse!). Olin tosi iloinen tästä, mutta kukinnan loppupuolella aloin hieman huolestua, sillä lehdet alkoivat rypistyä kuivuuttaan eikä juuristo näyttänyt erityisen elinvoimaiselta. Oletin, että en ollut kastellut tarpeeksi kuumien päivien alettua ja että kukkiminen oli verottanut kasvin voimia enemmän kuin olin odottanut. Nyt lehdistö on jo toipunut lähes ennalleen, mutta tänään kastellessani kasvia huomasin, että se pukkaa jo uutta kukkavartta.
Maljani tämän kasvin suhteen oli ylitsevuotavainen jo ennen tätä. Ihan kiva, tykkään kyllä, mutta toivottavasti kasvi ei nyt kuki itseään kuoliaaksi. En nimittäin raaskisi leikata tulevaa kukkavartta poikkikaan. Joskus, kun jokin sellainen kasvi, joka on ollut tosi huonossa kunnossa, on yrittänyt kukkia, olen sen leikannut ennen kuin nuput ovat puhjenneet, jotta kukkiminen ei tapa kasvia. Hirveä säälihän se on, mutta ihan aina kasvia ei kannata kukittaa, jos siitä ei tahdo eroon.
Nyt siis vain peukut pystyyn, jotta kasvi ei nuupahda kukittuaan! :)
Alla olevassa kuvassa näkyy tuleva kukkavarsi. Se on niin alussa, että sivulta päin sitä ei vielä näe.
